Miten MM-kisat toimivat: formaatti, lohkot ja pudotuspelisäännöt

MM-kisat oli ennen helppo selittää. Kolmekymmentäkaksi joukkuetta, kahdeksan lohkoa, kaksi parasta jatkoon, kahdeksanosafinaalit ja siinä se. Jos kasvoit tuon version kanssa, mielikuvasi ei enää vastaa turnausta.

Vuoden 2026 kisat muuttivat rakennetta enemmän kuin mikään yksittäinen turnaus vuoden 1998 jälkeen. Mukana on nyt 48 joukkuetta, 12 lohkoa, kokonaan uusi pudotuspelikierros ja kolmossijoittuneiden jatkoonpääsysääntö, joka vaikuttaa aidosti siihen, miten lohko-otteluita pelataan. Tällä sivulla käydään kaikki tämä läpi, samoin kuin säännöt, jotka ratkaisevat tasan päättyvät ottelut.

Perusasiat

Jalkapallon MM-kisat on miesten maajoukkueturnaus, joka pelataan neljän vuoden välein. Kilpailijoina ovat maajoukkueet eivätkä seurat, joten pelaajat edustavat maata, johon he ovat kelpoisia, eivät seuraa joka maksaa heille palkkaa.

Kisat jakautuvat kahteen selvästi erilaiseen osaan. Ensin karsinnat, jotka kestävät vuosia ja joihin osallistuu valtaosa FIFAn 211 jäsenliitosta. Sitten itse lopputurnaus, noin viisi viikkoa jalkapalloa isäntämaassa tai isäntämaissa.

Espanja on hallitseva mestari voitettuaan Argentiinan 1-0 jatkoajalla vuoden 2026 finaalissa. Seuraavat kisat pelataan vuonna 2030.

Montako joukkuetta osallistuu

Neljäkymmentäkahdeksan. Näin on ollut vuodesta 2026, jolloin FIFA laajensi formaattia 32 joukkueesta, joka oli ollut käytössä Ranskan kisoista 1998 lähtien.

Laajennus ei ole kosmeettinen muutos. Se toi neljä lohkoa lisää, kokonaisen uuden pudotuspelikierroksen ja nosti otteluiden määrän 64:stä 104:ään. Se myös venytti kalenteria: vuoden 2026 turnaus oli MM-historian pisin.

Vuodelle 2030 vahvistettu lähtökohta on 48, ja karsinnat suunnitellaan sen mukaan. CONMEBOL on esittänyt satavuotisturnauksen laajentamista kertaluonteisesti 64 joukkueeseen, ja FIFA on suostunut selvittämään asian. Ehdotus on saanut julkista vastustusta UEFAlta, päätöstä ei ole tehty eikä FIFA ole julkaissut aikataulua päätökselle. Kunnes tilanne muuttuu, luku on 48.

Miten karsinnat toimivat

Yhtä yhteistä karsintaformaattia ei ole. Kukin kuudesta liitosta järjestää omansa, ja ne eroavat valtavasti kestoltaan, rakenteeltaan ja vaikeudeltaan. Laajennus 48 joukkueeseen kasvatti jokaisen liiton paikkamäärää.

UEFA (Eurooppa)

Ensin lohkovaihe, jossa lohkovoittajat pääsevät suoraan lopputurnaukseen. Kakkoset siirtyvät karsintaotteluihin yhdessä niiden Kansojen liigan lohkovoittajien kanssa, jotka eivät muuten selvinneet. Karsintaottelut ovat yhden ottelun välieriä ja finaaleja, mikä tekee niistä lyhyitä, raakoja ja alttiita yllätyksille.

Suomi on kulkenut tätä reittiä useaan otteeseen ilman, että lopputurnauspaikka olisi irronnut.

CONMEBOL (Etelä-Amerikka)

Kaikki kymmenen maata pelaavat toisiaan vastaan koti- ja vierasottelut yhdessä sarjataulukossa noin kolmen vuoden aikana. Sitä pidetään laajasti maailman vaikeimpana karsintana, koska helppoja otteluita ei ole eikä lohkoarvontaa, jonka taakse piiloutua. Jokainen vastustaja on vakavasti otettava.

CAF (Afrikka), AFC (Aasia), CONCACAF (Pohjois- ja Väli-Amerikka sekä Karibia) ja OFC (Oseania)

Kukin käyttää monikierroksista järjestelmää: tyypillisesti alkukarsinnat heikommin rankatuille maille, sitten lohkovaihe ja joissakin tapauksissa loppukierros tai karsintaottelu. CONCACAFin tilanne vaihtelee sen mukaan, ovatko sen suurimmat maat isäntiä ja siten suoraan mukana.

Liittojen väliset karsinnat

Viimeiset paikat ratkaistaan eri liittojen joukkueiden välisessä karsintaturnauksessa. Se on lyhyt ja pelataan vähän ennen lopputurnausta, ja siitä on historiallisesti noussut joitakin turnauksen yllättävimmistä osallistujista.

Mitä isäntämaat saavat

Isäntämaat pääsevät lopputurnaukseen automaattisesti. Kun vuonna 2030 isäntämaita on kuusi, merkittävä osa osallistujista on selvillä ennen kuin karsinnoissa on potkaistu palloa, ja se muuttaa laskelmia kaikille muille näiden liittojen mailla.

Lohkovaihe

Lopputurnaukseen selvinneet 48 joukkuetta arvotaan 12 neljän joukkueen lohkoon. Jokainen joukkue kohtaa lohkon kolme muuta kerran, eli pelaa kolme ottelua.

Miten pisteet lasketaan

• Voitto: 3 pistettä
• Tasapeli: 1 piste
• Tappio: 0 pistettä

Yksinkertaista. Monimutkaiseksi menee, kun joukkueet päätyvät tasoihin.

Miten tasapisteet ratkaistaan

FIFA soveltaa tiettyä järjestystä. Ensin katsotaan koko lohkon saldoa, ja vasta jos joukkueet ovat edelleen tasoissa, keskinäinen ottelu ratkaisee. Tämä yllättää monet, koska useissa kotimaisissa sarjoissa järjestys on päinvastainen.

1. Pisteet kaikista lohko-otteluista
2. Maaliero kaikissa lohko-otteluissa
3. Tehdyt maalit kaikissa lohko-otteluissa
4. Jos joukkueet ovat edelleen tasoissa, pisteet vain keskinäisistä otteluista
5. Maaliero näissä keskinäisissä otteluissa
6. Tehdyt maalit näissä keskinäisissä otteluissa
7. Fair play -pisteet
8. Arvonta

Fair play -pisteet ovat kurinpidollinen laskutoimitus eivätkä subjektiivinen arvio. Kortit vähentävät kiinteitä määriä: keltainen kortti vie pisteen, kahdesta keltaisesta seurannut ulosajo vie kolme, suora punainen vie neljä ja keltainen jota seuraa suora punainen vie viisi. Parempi saldo vie jatkoon.

Sääntö on ratkaissut MM-jatkopaikan aiemminkin: Venäjällä 2018 Japani eteni Senegalin ohi pelkästään fair play -pisteillä. Harvinaista, mutta ei teoreettista.

Parhaiden kolmossijoittuneiden sääntö

Kun 12 lohkoa tuottaa 24 suoraa jatkajaa, FIFA tarvitsee 32 joukkuetta pudotuspeleihin. Erotuksen täyttävät kahdeksan parasta kolmossijoittunutta kaikkien 12 lohkon joukosta, järjestettynä pisteiden, maalieron, tehtyjen maalien ja niin edelleen mukaan.

Säännöllä on aito vaikutus siihen, miten lohkovaihe pelataan. Vanhassa 32 joukkueen formaatissa kolmas sija tarkoitti kotiinlähtöä. Nyt usein ei tarkoita, joten kaksi avausottelua hävinnyt joukkue voi yhä pelata jostakin, ja jo jatkoon selvinnyt joukkue saattaa kohdata vastustajan, jolla on viimeisellä kierroksella paljon enemmän pelissä.

Se luo myös aitoa epävarmuutta. Lohkon kolmas ei välttämättä tiedä jatkostaan, ennen kuin muut lohkot on pelattu loppuun.

Pudotuspelit

Kolmekymmentäkaksi joukkuetta, suora putoaminen, ei uusintaotteluita. Häviäjä lähtee kotiin.

32 joukkueen kierros

Tämä kierros on uusi. Sitä ei ollut ennen vuotta 2026, ja se on suora seuraus laajennuksesta. Lohkovoittajien ja kakkosten seuraksi tulevat kahdeksan parasta kolmossijoittunutta, ja kaavio on määritelty etukäteen turnauksen säännöissä.

Kolmossijoittuneiden kohtaamisia ei improvisoida. FIFA julkaisee yhdistelmätaulukon, joka kattaa jokaisen mahdollisen lopputuloksen, koska se mistä kahdeksasta lohkosta kolmoset tulevat muuttaa vastinparit. Mahdollisia yhdistelmiä on satoja, ja taulukko ratkaisee ne kaikki.

Kahdeksanosafinaalit, puolivälierät ja välierät

Siitä eteenpäin tavanomaisia yhden ottelun pudotuspelejä. Välierien häviäjät pelaavat pronssiottelun, joka on turnauksen ainoa ottelu jonka tarkoituksesta kukaan ei ole täysin yksimielinen.

Jatkoaika ja rangaistuspotkut

Jos pudotuspeliottelu on tasan 90 minuutin ja lisäajan jälkeen, pelataan jatkoaika: kaksi 15 minuutin puoliaikaa, jotka pelataan kokonaan eikä äkkikuolemana. Jos tilanne on yhä tasan, rangaistuspotkukilpailu ratkaisee.

Pilkkukisa alkaa viidellä laukauksella joukkuetta kohden. Jos tilanne on tasan viiden jälkeen, siirrytään äkkikuolemaan ja laukaistaan vuorotellen, kunnes toinen onnistuu ja toinen epäonnistuu.

Kortit ja pelikiellot

Kahdesta keltaisesta kortista eri otteluissa seuraa yhden ottelun pelikielto. Suorasta punaisesta seuraa yleensä vähintään yksi ottelu, ja FIFAn kurinpitokomitea voi pidentää rangaistusta rikkeen mukaan.

Keltaiset kortit nollataan puolivälierien jälkeen. Perustelu on suoraviivainen: FIFA ei halua pelaajan jäävän pois MM-finaalista viisi viikkoa aiemmin lohko-ottelussa saadun varoituksen takia.

Ottelusäännöt ja tuomarointi

Vaihdot

Viisi vaihtoa joukkuetta kohden, tehtynä enintään kolmessa katkossa sekä puoliajalla. Jos ottelu menee jatkoajalle, molemmat saavat kuudennen vaihdon ja lisäkatkon. Aivotärähdysvaihdot käsitellään erikseen eivätkä ne kuluta vaihtokiintiötä.

Ryhmien koko

FIFA on kasvattanut turnausryhmiä viime kisoissa, ja vuoden 2026 MM-kisoissa sallittiin 26 pelaajaa perinteisen 23:n sijaan. Laajemmilla ryhmillä on enemmän merkitystä kuin miltä kuulostaa, koska nykyturnaus vaatii paljon jalkapalloa lyhyessä ajassa.

VAR ja puoliautomaattinen paitsiotekniikka

Videotuomari tarkistaa neljä päätöstyyppiä: maalit, rangaistuspotkupäätökset, suorat punaiset kortit ja henkilöllisyyden sekaannukset. Se ei tarkista kaikkea, ja se on suunniteltu puuttumaan vain selviin ja ilmeisiin virheisiin.

Puoliautomaattinen paitsiotekniikka on nykyään vakio. Se yhdistää stadionin ympärille sijoitetut raajanseurantakamerat ja pallon sisällä olevan anturin, jolloin järjestelmä pystyy määrittämään tarkan hetken jolloin palloa pelataan ja sen, missä kukin pelaaja tuolloin oli. Lopputuloksena on automaattinen ilmoitus tuomareille, jonka ihminen sitten vahvistaa.

Käytännön vaikutus katsojalle on viive. Maaleja tarkistetaan usein ennen hyväksymistä, ja live-vedonlyöntikohteet keskeytetään tyypillisesti tarkistuksen ajaksi. Odota pelin jatkumista, ennen kuin oletat mitään ratkenneeksi.

Lisäaika

Tuomarit ovat lisänneet viime turnauksissa selvästi enemmän lisäaikaa, koska mukaan lasketaan maalijuhlat, vaihdot, loukkaantumiset ja VAR-tarkistukset. Kymmenen minuutin lisäaika puoliajan päätteeksi ei ole enää poikkeuksellista. Jos seuraat kohdetta, joka selvitetään 90 minuutin ja lisäajan perusteella, tuo ikkuna on nykyään huomattavasti pidempi kuin kymmenen vuotta sitten.

Arvonta, korit ja sijoitukset

Lopputurnauksen arvonta pidetään useita kuukausia ennen kisoja. Joukkueet jaetaan neljään koriin pääosin FIFAn maailmanlistan perusteella, ja isäntämaat sijoitetaan koriin 1 riippumatta sijoituksestaan.

Jokaiseen lohkoon arvotaan yksi joukkue kustakin korista. Sen jälkeen sovelletaan liittojen erottelusääntöjä: pääsääntöisesti samaan lohkoon ei saa tulla kahta saman liiton joukkuetta, poikkeuksena UEFA, jolla on liikaa lopputurnausjoukkueita jotta täysi erottelu olisi mahdollista. UEFAn lohkoissa voi olla kaksi eurooppalaista.

Arvonnalla on enemmän merkitystä kuin pintapuolinen uutisointi antaa ymmärtää. Kaksi tasoltaan identtistä joukkuetta voi päätyä täysin erilaisille reiteille finaaliin sen mukaan, miten pallot nousevat, ja se näkyy välittömästi voittajakertoimissa.

Miten turnaus on kasvanut

Laajennus 48 joukkueeseen on dramaattinen, mutta ei ennenkuulumaton. MM-kisat ovat kasvaneet lähes koko olemassaolonsa ajan, ja jokainen aiempi laajennus kohtasi samat vastalauseet joita nyt esitetään.

• 1930: 13 joukkuetta kutsuperiaatteella Uruguayssa. Ei karsintoja lainkaan.
• 1934 - 1978: 16 joukkuetta ja karsinnat.
• 1982: 24 joukkuetta. Laajasti kritisoitu tuolloin tason laimentamisesta.
• 1998: 32 joukkuetta, kahdeksan neljän lohkoa ja kahdeksanosafinaalit. Formaatti, jonka useimmat mieltävät MM-kisoiksi.
• 2026: 48 joukkuetta, 12 lohkoa, 32 joukkueen pudotuspelikierros ja 104 ottelua.

Kaava toistuu. Jokaisen laajennuksen odotettiin heikentävän turnausta, ja jokainen sen sijaan avasi reitin perinteisen eliitin ulkopuolisille maille. Vuonna 2026 mukana oli ensikertalaisia kuten Kap Verde ja Curaçao, ja useampi niistä oli selvästi hankalampi voittaa kuin ranking antoi ymmärtää.

Pitääkö sama paikkansa 64 joukkueella, on tarkalleen se kiista jota FIFA nyt käy.

Kalenteri, lepopäivät ja matkustaminen

MM-kisat eivät ole pelkkä otteluiden sarja vaan logistinen ongelma, ja logistiikka vaikuttaa suoraan suorituksiin.

Lohko-ottelut jakautuvat noin kahdelle viikolle, jolloin otteluiden väliin jää kolmesta neljään päivää. Pudotuspelit tiivistävät tuota, ja loppuun asti etenevä joukkue pelaa kahdeksan ottelua viidessä ja puolessa viikossa ja matkustaa samalla isäntäkaupunkien välillä.

Vuoden 2026 turnaus venytti tätä enemmän kuin mikään aiempi. Kuusitoista isäntäkaupunkia kolmessa maassa tarkoitti useita aikavyöhykkeitä, pitkiä sisäisiä lentoja ja merkittävää ilmastovaihtelua kostean rannikon helteestä Mexico Cityn korkeuteen. Suotuisan maantieteellisen rypäleen saaneilla joukkueilla oli huomattavasti helpompi kuukausi kuin niillä, jotka kulkivat ristiin rastiin mantereen halki.

Tämä on merkityksellistä syystä, joka jää helposti huomaamatta: väsymys näkyy otteluiden loppupuolella ja turnauksen loppupuolella, eli juuri silloin kun pelataan tärkeimmät ottelut. Ryhmän leveys ja matkustusaikataulu eivät ole näyttäviä tekijöitä, mutta ne ovat todellisia, ja ne näkyvät otteluohjelmassa kauan ennen kuin niistä puhutaan.

Mikä muuttuu vuonna 2030

Formaatin odotetaan säilyvän: 48 joukkuetta, 12 lohkoa, 104 ottelua. Poikkeuksellista vuodessa 2030 on isännöintijärjestely.

Espanja, Portugali ja Marokko ovat pääisäntiä. Kolme juhlaottelua pelataan Etelä-Amerikassa, yksi Uruguayssa, yksi Argentiinassa ja yksi Paraguayssa, sadan vuoden kunniaksi ensimmäisistä kisoista Uruguayssa vuonna 1930. FIFAn esittämä aikataulu sijoittaa ne 8. ja 9. kesäkuuta 2030, ja päätapahtuma alkaa 13. ja 14. kesäkuuta. Finaalin odotetaan olevan Espanjassa heinäkuun puolivälissä, mutta stadionia ei ole vahvistettu.

Etelä-Amerikan otteluissa mukana olevat joukkueet matkustavat sen jälkeen Eurooppaan tai Afrikkaan pelaamaan lohkonsa loppuun. Mikään aiempi MM-turnaus ei ole vaatinut tuota keneltäkään, ja urheilulliset seuraukset ovat aidosti tuntemattomat.

Kysymys 64 joukkueesta on edelleen auki. Jos FIFA hyväksyisi ehdotuksen, keskustelussa oleva rakenne olisi 16 neljän joukkueen lohkoa, joista kaksi parasta etenisi 32 joukkueen pudotuspelikaavioon. Otteluita olisi 128. Mitään ei ole päätetty.

Miksi maajoukkuejalkapallo on erilaista

MM-kisoja katsotaan usein samalla logiikalla kuin seurajalkapalloa, ja se johtaa harhaan. Erot ovat rakenteellisia.

Maajoukkue harjoittelee yhdessä hyvin vähän. Kokoontumiset ovat lyhyitä, ja turnausta edeltävä leiri on tyypillisesti pari viikkoa. Sinä aikana valmentajan on rakennettava toimiva kokonaisuus pelaajista, jotka pelaavat muun vuoden eri seuroissa, eri järjestelmissä ja eri rooleissa. Siksi maajoukkueiden pelitapa on usein yksinkertaisempi ja varovaisempi kuin huippuseurojen. Monimutkaiset kuviot vaativat toistoja, joita ei yksinkertaisesti ehditä tehdä.

Valikoima on myös rajattu. Seura voi ostaa puuttuvan pelaajan, maajoukkue ei. Jos maalla ei ole laadukasta vasenta laitapuolustajaa, sillä ei ole vaihtoehtoja. Tämä selittää, miksi maajoukkueiden vahvuudet ja heikkoudet säilyvät usein samoina vuosien ajan.

Kolmas ero on rytmi. Seurakaudella tappio on yksi kolmestakymmenestäkahdeksasta ottelusta. Turnauksessa yksi huono ilta pudotuspeleissä päättää koko kisan. Se muuttaa joukkueiden käyttäytymistä: pudotuspeliottelut ovat tyypillisesti varovaisempia ja vähämaalisempia kuin lohko-ottelut, ja jatkoaikoja sekä pilkkukisoja nähdään säännöllisesti.

Näistä syistä seuratason muoto ei käänny suoraan turnausmuodoksi. Loistava kausi seurajoukkueessa kertoo pelaajan kunnosta, muttei välttämättä siitä, miten hänen maajoukkueensa toimii kokonaisuutena.

Pelaajien kelpoisuus

MM-kisoissa pelaajat edustavat maata, johon he ovat FIFAn sääntöjen mukaan kelpoisia. Kelpoisuus ei ole pelkkä passikysymys, ja säännöt ovat monimutkaisempia kuin moni olettaa.

Pelaaja voi lähtökohtaisesti edustaa maata, jossa hän on syntynyt, jonka kansalaisuus hänellä on, tai johon hänellä on riittävä side vanhempien tai isovanhempien kautta. Myös pitkäaikainen asuminen maassa voi tuottaa kelpoisuuden, kun asumisaikaa koskevat vaatimukset täyttyvät.

Merkittävä muutos tuli vuonna 2020, kun FIFA salli maanvaihdon aiempaa laajemmin. Aikaisemmin yksikin virallinen A-maaottelu sitoi pelaajan lopullisesti. Nykyisin pelaaja voi tietyin edellytyksin vaihtaa edustusmaata, jos hän on pelannut vain vähän otteluita, oli niitä pelatessaan nuori ja täyttää muut ehdot.

Tämä on käytännössä muuttanut useiden maajoukkueiden kokoonpanoja. Erityisesti pienemmät liitot ovat hyötyneet, koska ne ovat saaneet käyttöönsä pelaajia, jotka olivat aiemmin edustaneet suurempaa maata nuorisotasolla tai muutaman kerran A-maajoukkueessa. Se on yksi syy siihen, miksi laajennetun turnauksen ensikertalaiset ovat olleet odotettua kilpailukykyisempiä.

Pelaaja voi edustaa vain yhtä maata kerrallaan, eikä samassa turnauksessa voi vaihtaa maata.

Miten pudotuspelikaavio muodostuu

Pudotuspelikaavio ei ole arvonta vaan ennalta määritelty rakenne. Se julkaistaan turnauksen säännöissä ennen kisojen alkua, ja lohkosijoitukset täyttävät sen mekaanisesti.

Lohkovoittajille ja kakkosille paikat ovat suoraviivaisia: tietyn lohkon voittaja kohtaa tietyn lohkon kakkosen. Mutkikkuus tulee kolmossijoittuneista. Koska kahdeksan parasta kolmosta voi tulla mistä tahansa kahdeksasta lohkosta kahdestatoista, mahdollisia yhdistelmiä on satoja.

FIFA ratkaisee tämän julkaisemalla yhdistelmätaulukon, jossa on rivi jokaiselle mahdolliselle kombinaatiolle. Kun lohkovaihe päättyy, katsotaan mitkä kahdeksan lohkoa tuottivat jatkaneet kolmoset, etsitään vastaava rivi taulukosta ja vastinparit ovat selvillä. Vuoden 2026 kisoissa jatkoon selvinneet kolmoset tulivat lohkoista B, D, E, F, I, J, K ja L.

Tästä seuraa käytännön ilmiö, jota ei aiemmin nähty: joukkue voi tietää olevansa jatkossa mutta ei tiedä vastustajaansa ennen kuin muutkin lohkot on pelattu. Samoin lohkon voittaminen kakkossijan sijaan voi tuottaa hankalamman vastustajan, mikä on vastoin intuitiota ja vaikuttaa siihen, miten viimeiset lohko-ottelut pelataan.

Miten isäntämaa valitaan

FIFAn jäsenliitot äänestävät isännyydestä, yleensä useita vuosia etukäteen. Hakijat esittävät suunnitelmansa stadioneista, majoituksesta, liikenteestä ja turvallisuudesta, ja FIFA arvioi ne ennen äänestystä.

Käytössä on myös kiertoperiaate. Manner voi isännöidä kisat vain tietyin välein, mikä estää saman alueen peräkkäiset turnaukset. Juuri tämä sääntö on syy siihen, että Etelä-Amerikka ei voi olla vuoden 2030 pääisäntä, vaikka turnaus juhlii Uruguayssa alkanutta historiaa. Kolme juhlaottelua ovat kompromissi: alue saa tunnustuksen olematta varsinainen isäntä. Samalla se tarkoittaa, ettei Etelä-Amerikka voi olla pääisäntä ennen 2040-lukua.

Isännyys vaikuttaa turnaukseen enemmän kuin pelkkänä kulissina. Isäntämaat pääsevät mukaan automaattisesti, mikä vie karsintapaikkoja muilta saman liiton mailta. Ilmasto, korkeusero ja välimatkat vaikuttavat pelitapaan ja maalimääriin. Ja kotiyleisö on mitattavissa oleva etu, joka on historiallisesti näkynyt isäntämaiden tuloksissa.

Vuoden 2034 kisat on myönnetty Saudi-Arabialle, joten isäntämaakierto on jo pitkälle lyöty lukkoon.

Turnauksen palkinnot

Itse pokaalin lisäksi FIFA jakaa turnauksen päätteeksi useita henkilökohtaisia palkintoja. Ne ovat osa turnauksen rakennetta ja myös omia vedonlyöntikohteitaan.

• Kultainen pallo turnauksen parhaalle pelaajalle. Voittaja tulee lähes aina joukkueesta, joka pääsee vähintään välieriin. Vuonna 2026 palkinnon sai Rodri.
• Kultainen kenkä eniten maaleja tehneelle. Tasatilanteessa ratkaisevat ensin syötöt ja sen jälkeen pelatut minuutit, joten pelkkä maalimäärä ei aina riitä.
• Kultainen hanska turnauksen parhaalle maalivahdille. Vuonna 2026 sen sai Unai Simón.
• Nuoren pelaajan palkinto parhaalle nuorelle pelaajalle. Vuoden 2026 voittaja oli Pau Cubarsí.
• Fair play -palkinto joukkueelle, jolla on paras kurinpidollinen saldo niiden joukossa, jotka ovat edenneet tarpeeksi pitkälle ollakseen mukana arvioinnissa.

Palkintokohteissa kannattaa huomata sama asia kuin maalikuningaskohteessa: ne suosivat rakenteellisesti pelaajia joukkueissa, jotka pelaavat kahdeksan ottelua kolmen sijaan. Se ei ole mielipide vaan seurausta otteluiden määrästä.

MM-sanastoa

• Liitto: yksi kuudesta alueellisesta kattojärjestöstä (UEFA, CONMEBOL, CAF, AFC, CONCACAF, OFC). Kukin järjestää oman karsintansa.
• Lohkovaihe: avausvaihe, jossa jokainen joukkue pelaa kolme ottelua kaikkia vastaan kerran.
• Maaliero: tehdyt maalit miinus päästetyt maalit. Ensimmäinen ratkaisuperuste pisteiden jälkeen.
• Paras kolmossijoittunut: yksi kahdeksasta parhaasta lohkokolmosesta, jotka pääsevät pudotuspeleihin.
• 32 joukkueen kierros: 48 joukkueen formaatin ensimmäinen pudotuspelikierros, käytössä vuodesta 2026.
• Jatkoaika: kaksi 15 minuutin puoliaikaa, jotka pelataan kokonaan kun pudotuspeliottelu on tasan 90 minuutin jälkeen.
• Rangaistuspotkukilpailu: pilkkulaukaukset, joilla ratkaistaan jatkoajan jälkeen yhä tasan oleva ottelu.
• Puoliautomaattinen paitsio: kamera- ja palloanturijärjestelmä, joka tuottaa paitsiopäätökset tuomareiden vahvistettavaksi.
• Fair play -pisteet: korttien perusteella laskettava kurinpidollinen ratkaisuperuste.
• Arvontakorit: neljä joukkueryhmää, joita käytetään lopputurnauksen arvonnassa, pääosin maailmanlistan perusteella.

Usein kysytyt kysymykset

Montako ottelua MM-kisoissa pelataan?

104 ottelua 48 joukkueen formaatissa, kun vanhassa 32 joukkueen formaatissa niitä oli 64. Jokainen joukkue pelaa vähintään kolme, ja finaaliin asti etenevä kahdeksan.

Miten joukkue selviää lohkovaiheesta?

Kunkin 12 lohkon kaksi parasta jatkavat automaattisesti. Lisäksi jatkoon pääsevät kahdeksan parasta kolmossijoittunutta kaikkien lohkojen joukosta, jolloin pudotuspeleihin saadaan 32 joukkuetta.

Mitä tapahtuu, jos kaksi joukkuetta päätyy tasapisteisiin?

Ensin katsotaan koko lohkon maalieroa, sitten tehtyjä maaleja, sen jälkeen keskinäistä ottelua, sitten fair play -pisteitä ja viimeisenä arvontaa.

Lasketaanko jatkoaika ottelun lopputulokseen?

Ei tavallisissa ottelukohteissa, jotka selvitetään 90 minuutin ja lisäajan perusteella. Jatkoaika ja pilkkukisa huomioidaan kohteissa, jotka koskevat jatkoonpääsyä tai turnauksen voittoa. Säännöt määritellään kohdekohtaisesti, joten tarkista ne ennen vetoa.

Miksi mukana on nyt 32 joukkueen kierros?

Koska 48 joukkuetta tuottaa 32 jatkajaa aiemman 16:n sijaan. Kaksitoista lohkovoittajaa, kaksitoista kakkosta ja kahdeksan parasta kolmosta tekevät 32, mikä vaatii ylimääräisen kierroksen ennen kahdeksanosafinaaleja.

Milloin keltaiset kortit nollataan?

Puolivälierien jälkeen, jotta turnauksen alkupuolella saatu varoitus ei estäisi pelaajaa pelaamasta finaalissa.

Montako vaihtoa on sallittu?

Viisi varsinaisella peliajalla, kolmessa katkossa sekä puoliajalla, ja kuudes jatkoajalla. Aivotärähdysvaihdot tulevat näiden päälle.

Mistä näen MM-kertoimet?

Kohteet avautuvat Casumon vedonlyöntiosioon sitä mukaa kun ne ovat saatavilla, mukaan lukien karsinnat turnausten välissä. MM-pääsivumme käsittelee kohteita tarkemmin, ja jalkapallo-osio on auki ympäri vuoden.

Pelaa Okei Casumolla

Formaatin ymmärtäminen tekee jalkapallon katsomisesta mukavampaa. Se ei tee lopputuloksista ennustettavia, eikä mitään tällä sivulla pidä lukea oppaana siitä, mitä tulee tapahtumaan.

Aseta talletus-, kulutus- ja panosrajasi, käytä peliaikamuistutuksia ja pidä tauko kun siltä tuntuu. Työkalut löytyvät Play Okay -sivulta ja niiden käyttöönotto vie alle minuutin.

18+. Rahapelaaminen voi aiheuttaa riippuvuutta. Pelaa vastuullisesti. Ehdot ja säännöt voimassa. GamblingTherapy.org/fi